Новости за 09.05.2020

Suomi ja Ruotsi valitsivat 1990-luvun lamassa erilaiset strategiat ja niin myös lamasta toipumisessa. Suomi oli toukokuussa 2000 tilanteessa, jossa valtion tulojen arvioitiin nousevan 16 miljardia markkaa budjetoitua enemmän. Kaikki laitettiin velkojen maksuun. Ruotsi oli Suomeakin velkaantuneempi, mutta se palasi perinteisen hyvinvointipolitiikan linjalle. Molempien maiden hallituksia johti sosiaalidemokraatti. Juhana Vartiainen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta selitti eroa erilaisilla arvoilla....

Ajelen Nyssen kyydissä Tampereen Puutarhakatua Vapaakirkon ohi. Surukseni näen yli sata metriä pitkän leipäjonon. Joukossa on kaikenikäisiä, myös iäkkäitä perustamperelaisia. Tampereelle rakennetaan suurareenaa ja ratikkalinjaa massiivisella velkarahalla, ja samaan aikaan keskustan katu täyttyy ruokaa jonottavista kansalaisista. Melkoinen paradoksi! Tulee väkisinkin mieleen Hectorin laulama käännöskappale Kuinka voit väittää. Siinä omaa elämäänsä turhaan surkutteleva kaveri viedään kulkemaan...

Jamaika tunnetaan pikajuoksijoistaan ja reggaemusiikista, mutta mikä saa maan pärjäämään lehdistönvapaudessa? Viime sunnuntaina vietettiin kansainvälistä lehdistönvapauden päivää, ja sen alla sananvapausjärjestö Toimittajat ilman rajoja julkaisi vuosittaisen lehdistönvapausindeksinsä. Listan kärjessä olivat tutut sananvapauden mallimaat Norja, Suomi, Tanska, Ruotsi ja Hollanti – sekä kuudentena Jamaika. Karibianmeren saarivaltio oli lehdistönvapauslistauksessa kuudentena myös kaksi vuotta sitten... Читать дальше...

Koronaviruksen aiheuttaman pandemian kesto ja siitä seuraavan taloustaantuman syvyys ovat hämärän peitossa. Useimmat toivovat, että pandemia talttuu ja että sen aiheuttama talousshokki jää lyhytaikaiseksi. Taantuman kestoon, syvyyteen ja luonteeseen voi kuitenkin talouspolitiikalla vaikuttaa. On myös viisasta varautua pandemian jälkeiseen aikaan, vaikka poikkeustilanne jatkuisi pitkään. Julkisen talouden tasapainottamista ja kestävyysvajeen korjaamista ollaan jo taas vaatimassa. Taloushistoria...

Berliinin Karlshorstissa on saksalais-venäläinen museo. Rakennuksen salissa marsalkka Georgi Zhukov johti natsi-Saksan antautumisen seremoniaa 75 vuotta sitten. Natsi-Saksa antautui Liittoutuneille 75 vuotta sitten, 9. toukokuuta 1945. Miltei kuusi vuotta Euroopassa raivonnut maailmansota päättyi – Aasiassa sota tosin jatkui kesän 1945 loppuun asti. Hävityksen ihmistappiot kohosivat massiivisiin mittoihin: kuolleita 50–70 miljoonaa, joista siviilejä oli ainakin 40...

”On valittava sen välillä, pysyykö kotona ilman minkäänlaista mahdollisuutta maksaa vuokraa tai laskuja, vai jatkaako työskentelyä ja riskeeraa samalla oman terveytensä.” Näin totesi italialainen ruokalähetti Lorenzo Righi Politico-lehden haastattelussa maaliskuussa. Eri puolilla Eurooppaa ruokalähetit tekevät pitkää päivää. Italiassa, Ranskassa ja Suomessa ravintolat on suljettu, mutta ruoan kotiinkuljetus on sallittua. Koronapandemian alussa ruokalähettifirmat ryntäsivät vakuuttamaan, että...

Annetaanko koneille päätösvalta ihmishengen viemisestä? Laura Nolan ja Frank Slijper varoittavat ”robottiaseiksikin” kutsuttujen autonomisten aseiden vaaroista. Aseiden automatisointia on sinänsä tehty jo pitkään, mutta useimmat niistä reagoivat hollantilaisen Frank Slijperin mukaan staattisina ulkoa tulevaan uhkaan kuten ohjukseen tai lentokoneeseen. Teknologian kehitys on kuitenkin tekemässä aseista itsenäisempiä. Sotilasdroonit ovat olleet kauko-ohjattuja, mutta ne ovat saamassa kyvyn...